Hotellista

Nyt sen teen. Liitän kuvia nimittäin! Aloitan ihan tästä lähistöltä eli hotellista ja huoneestamme.

Näkymä ovelta vessaan ja kylppäriin päin. Oikealla on sänky.Suoraan edessä on todellakin käsienpesuallas ja ns. pukeutumistila, juuri ennen maitolaseja. Erikoinen suunnittelu, indeed.

Sänky pedataan joka päivä, mutta lakanoita ei vaihdeta aina. Erikoisuus, mutta kivan ekologinen ratkaisu. Kuvassa myös ensimmäinen pesulapussi. Siististi paketissa.

 

Lattiankuivauspyyhe asetellaan aina kauniisti wc-pöntön eteen. Oikeanpuoleisen kuvan pyyhkeet taas on aseteltu vähemmän kauniisti huoneen asukkaiden toimesta.
Maitolasi on varsin kätevä valinta kylppäriin, se antaa paljon kaivattua valoa, mutta samalla hieman yksityisyyttä. Huoneen ainoan ikkunan ollessa juuri kylppärissä, on valaistus tärkeää.

Käsipyyhkeet löytyvät aina ruusuiksi taiteltuina. Varsin kiva yksityiskohta! Joskus kasvopaperipakkauksen päällimmäinen paperi on taiteltu viuhkaksi, mutta näin ei käy edes joka toinen päivä. Riippunee siivoojasta.

Siivousstandardia ei täällä liene muutenkaan. Pyyhkeitä tulee milloin mikäkin määrä ja välillä olemme joutuneet pyytämään niitä respasta, tosin kätevästi huoneen puhelimella. Pyyhkeet kyllä viedään pois, mutta uusia ei välttämättä tuoda yhtä paljoa tilalle. Muutenkin siivoustaso on hieman heikohko. Ammatti-ihminen tosin ehkä katsoo eri tavalla kuin tavisvieras. =D Olin jos ostaa oman liinan, että saan täällä siivottua kunnolla.

Kattoterassi on melko pieni, mutta varsin viihtyisä. Iltaisin ilmaantuvat pienet liskot, kekkoset(gekko-gekkonen-kekkonen), eivät ole sitä mieluisinta pöytäseuraa, joten emme ole paljoa aikaa tuolla viettäneet. Päivisinkin niitä näkyy varjoissa ja joskus jopa huonekalujen alla. Kekkosilla on myös tapana kiipeillä wc:n lasin ulkopuolella pimeän tullen aiheuttaen huoneemme asukkaille hienoisia sydänpysähdyksiä(kuinka tuo tänne pääsi?!?), mutta onneksi ne eivät ole vielä löytäneet sisäpuolelle. 

Hotellin tarjoama tuk-tuk -palvelu on varsin kätevä. Yleensä ajokkia ajaa hyvin mukava mies, hän kyselee aina kuulumisia ja sitä, minne olemme matkalla. Palvelun tarkoitus on viedä ja tuoda asiakkaista päätielle ja sen varrelle eli voimme välttää huonot jalkakäytävät tämän avulla. Tuk-tuk on itse asiassa varsin näppärä kapine Bangkokin hullussa liikenteessä. Vaikka välillä miettiikin kyydissä ollessaan, että onhan henkivakuutus varmasti voimassa, vaikuttaa kyyti silti melko vakaalta. Hotellin kuskit ovat hieman varovaisempia kuin taksituk-tukit. Joskus näkee noiden kapineiden kyydissä jopa 5-6 hengen seurueita, siis niiden pienempien, jossa on vain yksi penkkirivi. Lilliputteja, sanon edelleen. Hotellin kyyti on aina ilmainen, joten rankan shoppailupäivän jalkeen voin soittaa Nana-asemalta ja pyytää kuskia saapumaan noutamaan. Tosin palvelu on auki vain iltayhdeksään, joten sen jälkeen olemme omillamme. Kerran myös tuk-tuk oli rikki ja siksi pois käytöstä. Melkein haluaisin tuollaiseen koto-Suomeenkin.