Minun "Ferrarini"

Ilahduttavan paljon tarpeetonta tavaraa odottaa lattialla laatikoissa kirpputorille vientiä. Tein pienen hinnoittelukaavakkeen excelillä nähdäkseni loppusumman, jos saan kaiken myytyä. Vaikka kaikkea en ehtinyt vielä hinnoitella, sain summaksi jo huimat 200€! Ja mielestäni hintani olivat melko pieniä, lukuunottamatta muutamaa Tupperin astiaa, joiden arvo itsessäänkin on jo melko kiva. Osa niistä on vielä ajalta, jolloin toimin jälleenmyyjänä ja sain useita tuotteita kuvaston ulkopuolelta. Näitä on vaikein hinnoitella kun niille ei ole edes vertailukohtaa. Ovat tarpeettomia ja toivon niille löytyvän aktiivisemman kodin.

Pieni haikeus iskee kun katselee kaikkea sitä tavaraa, josta on luopumassa. Olen kai materialisti. Silti on jotenkin ihanaa ajatella, että ainakin osa päätyy kirpputorin kautta sellaisille ihmisille, jotka iloitsevat niistä yhtä paljon kuin itse aikanaan. Anna hyvän kiertää.

Kevät antaa vielä odotuttaa itseään. Jää lyhyeksi, sanovat. Kesää siis kai tulisi mieluummin ajatella ja sehän sopii. Laskin kesäloman alkuun olevan 17 viikkoa, mutta taisin laskea väärin. 3 kuukautta ei kai voi olla 17 viikkoa? Tarkistin, se on 13 viikkoa. Kuinka noloa... =) Oli siihen sitten 13 tai 17 viikkoa, on todettava, että vähältä se vaikuttaa. Siinä ajassa pitäisi tapahtua niin paljon, että on parempi olla ajattelematta. Muutoksiin on totutauduttu ajatustasolla jo kauan, mutta pian ne eivät ole enää ajatuksia. Ne ovat toteutumia.

Elämässä on vain kaksi tragediaa: toinen on se ettei saa haluamaansa, ja toinen että sen saa. Luulin sitä Oscar Wilden sitaatiksi, mutta Wikipedia väittää sen sanoneen ihminen nimeltä George Bernard Shaw. Never heard. Mutta asiaa silti mies puhui. Otan tuekseni kuuluisan Ferrari-skenaarion. Mies haluaa Ferrarin. Punaisen. Haluaa enemmän kuin mitään. Kaunis, virtaviivainen, Ferrari. Mies ostaa sen ja se muuttuukin kulkuneuvoksi. Miehellä on auto. Keino päästä paikasta toiseen. Traagista? Ei ehkä. Mutta unelmasta tulee totta. Onko mies tyytyväinen? Todennäköisesti hetken. Sitten tulee uusi mielihalu. Mikään ei riitä. Aina tulee uusi "Ferrari". 

Minun "Ferrarini" on päästä vieraaseen maahan. Matkustaa ja nähdä maailmaa. Tiedätkö, siellä on aivan mielettömiä asioita odottamassa! Ihmeitä, maisemia, uusia kokemuksia. Ja toivon mukaan myös uusia ihmisiä. Muita, jotka ajavat "Ferrariaan".